Yhteenveto

Taloudellinen toimeliaisuus vaihteli voimakkaasti vuoden 2025 alkupuoliskolla ja oli etupainotteista etenkin Irlannissa. Kansainvälisen kaupan tullit ja niihin liittyvä epävarmuus vaikuttivat osaltaan tähän kehitykseen. Niiden vaikutuksen laantuminen vuoden jälkipuoliskolla tuo odotettavasti lisää heilahtelua kasvuun, mikä vaikeuttaa euroalueen talouden pohjavireen tulkintaa. Jos Irlannin talouden toimeliaisuuden vaihtelusta johtuvaa heilahtelua ei oteta lukuun, talouskasvu oli muissa euroalueen maissa vakaampaa, ja sen odotetaan pysyvän vakaana myös vuoden jälkipuoliskolla. Vaikka Yhdysvaltojen ja EU:n uusi kauppasopimus tarkoittaa tullimaksujen korotuksia euroalueelta Yhdysvaltoihin suuntautuvalle viennille, sopimus on auttanut vähentämään kauppapoliittista epävarmuutta. Euroalueen talouskasvun arvioidaankin vahvistuvan myöhemmin arviointijaksolla useiden tekijöiden tuella. Reaalipalkkojen ja työllisyyden kasvu sekä eri valtioiden (pääasiassa Saksan) infrastruktuuri- ja puolustusmenojen lisäykset vahvistanevat euroalueen sisäistä kysyntää. Kasvunäkymien arvioidaan saavan tukea myös ulkoisen kysynnän piristymisestä vuonna 2027 ja rahoitusoloista, joiden rajoittavuutta on vähennetty pääosin taannoisilla rahapoliittisilla päätöksillä. BKT:n keskimääräisen vuotuisen kasvun arvioidaan olevan 1,2 % vuonna 2025 ja 1,0 % vuonna 2026 sekä 1,3 % vuonna 2027. BKT:n kasvunäkymiä vuodelle 2025 on tarkistettu ylöspäin 0,3 prosenttiyksikköä kesäkuussa 2025 julkaistuihin eurojärjestelmän asiantuntija-arvioihin nähden. Syynä ovat odotettua paremmat tuoreet tiedot ja aiempien tietojen tarkistuksista johtuva kasvuperintö. Koska kaikki ennakoidusta poikkeavat tiedot eivät liity taloudellisen toimeliaisuuden vahvempaan etupainotteisuuteen, niiden vaikutuksen arvioidaan tasoittuvan vuoden jälkipuoliskolla vain osittain. BKT:n kasvuarviota vuodelle 2026 on tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä alaspäin, sillä euron kurssi on vahvistunut ja vientikysyntä heikentynyt (osin siksi, että tullimaksut ovat olleet jonkin verran korkeammat kuin mitä kesäkuussa arvioitiin). Vuotta 2027 koskeva arvio on pidetty ennallaan.^[1]

Inflaationäkymät viittaavat siihen, että inflaatio vakautuu 2 prosentin tavoitteen tuntumaan. Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitatun kokonaisinflaation arvioidaan pysyvän noin 2 prosentissa vuoden 2025 loppupuolella, hidastuvan 1,7 prosenttiin vuonna 2026 ja nopeutuvan sitten 1,9 prosenttiin vuonna 2027. Inflaation hidastuminen vuonna 2026 johtuu hintojen vähittäisestä laskusta muissa kuin energiaerässä. Energian hintainflaation odotetaan sen sijaan vaihtelevan edelleen voimakkaasti mutta nopeutuvan arviointijakson kuluessa osin vuonna 2027 käynnistyvän EU:n ETS2-päästökauppajärjestelmän vuoksi. Elintarvikkeiden hintainflaation odotetaan pysyvän aluksi nopeana, kun elintarvikeraaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen aiempi nousu välittyy hinnoitteluketjuun viipeellä. Vuosina 2026 ja 2027 elintarvikeinflaation odotetaan kuitenkin maltillistuvan ja asettuvan hieman 2 prosentin yläpuolelle. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan, kun palkkapaineet heikkenevät ja palvelujen hintainflaatio maltillistuu ja kun euron vahvistuminen välittyy hinnoitteluketjuun hilliten tavaroiden hintainflaatiota. Palkkojen kasvu heikkenee reaalipalkkojen aiemmasta laskusta johtuvien ansionmenetysten kattamisen myötä, ja tuottavuuden kasvu elpyy. Näiden kahden tekijän odotetaan yhdessä hidastavan yksikkötyökustannusten kasvua merkittävästi. Kokonaisinflaatio vuosina 2025 ja 2026 on nyt arvioitu 0,1 prosenttiyksikköä nopeammaksi kuin kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioissa, sillä energiaraaka-aineiden hinnat ja hintaoletukset ovat nousseet. Lisäksi hinnoitteluketjuun viipeellä välittyvä elintarvikeraaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nousu vaikuttaa inflaatioon voimakkaammin kuin euron vahvistuminen. Vuonna 2027 vallitsevina ovat euron vahvistumisen viivästyneet vaikutukset, joten inflaatioarviota on tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä alaspäin.