Mitä ovat TARGET-saldot?

24.7.2025

Aika ajoin uutisoidaan, että joillakin euromailla on suuria negatiivisia TARGET-saldoja (velkaa) ja toisilla suuria positiivisia saldoja (saamisia). Saldojen merkityksestä on esitetty erilaisia teorioita. Mutta mitä TARGET-saldot oikeastaan ovat?

Mikä on TARGET?

TARGET on Euroopan laajuinen automatisoitu reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer). Siihen kuuluu useita rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuripalveluja: T2‑järjestelmä (maksujen selvitystä varten), T2S‑järjestelmä (arvopaperien selvitystä varten) ja TIPS‑palvelu (pikamaksujen selvitystä varten). TARGET‑järjestelmän avulla keskuspankit ja liikepankit voivat selvittää euromääräisiä maksuja ja siirtää rahaa toisilleen helposti ja turvallisesti sekä maiden sisällä että maasta toiseen. Tällainen maksujärjestelmä on talouden toiminnan kannalta olennaisen tärkeä.

Sekä liike- että keskuspankeilla on tilit TARGET-järjestelmässä.

Lue lisää T2-järjestelmästä ja TARGET-palveluista.

Mitä ovat TARGET-saldot?

Yhdentyneillä markkinoilla raha liikkuu jatkuvasti – myös maiden rajojen yli. Kukin euro on peräisin jostakin euroalueen maasta tai EKP:stä, mutta eurot eivät tietenkään välttämättä jää sinne, missä ne laskettiin liikkeeseen.

Kahden maan välinen rahan nettovirta (eli vastaanotetun rahan kokonaismäärä vähennettynä lähetetyn rahan kokonaismäärällä) kirjataan niiden keskuspankkien taseisiin riippumatta siitä, tekikö rahasiirron liikepankki vai keskuspankki. TARGET-saldot muodostuvat näistä rahavirroista. Myös EKP lähettää ja vastaanottaa rahaa yli rajojen harjoittaessaan rahapolitiikkaa, joten EKP:lläkin on oma TARGET-saldo.

Jotta kullakin euroalueen keskuspankilla ei olisi erillistä saldoa euroalueen jokaisen muun keskuspankin ja EKP:n kanssa, kaikki kahdenväliset saldot kaikista TARGET-palveluista yhdistetään kunkin päivän päätteeksi yhdeksi saldoksi EKP:n kanssa.

Jos siis tietyn maan pankit ovat lähettäneet TARGET-järjestelmän kautta enemmän rahaa maiden rajojen yli kuin ne ovat vastaanottaneet, kyseisen maan keskuspankin TARGET-saldo on negatiivinen. Jos taas maan pankit ovat vastaanottaneet enemmän rahaa kuin ne ovat lähettäneet, maan keskuspankin TARGET-saldo on positiivinen. Jos maksuja on lähetetty ja vastaanotettu täsmälleen sama määrä, kyseisen keskuspankin TARGET-saldo on nolla.

Miksi pankit lähettävät rahaa toisissa maissa sijaitseviin pankkeihin?

Keskuspankit ja liikepankit tekevät maiden rajat ylittäviä maksuja toisilleen TARGET-järjestelmän kautta

• maksaessaan (joko itse tai asiakkaidensa puolesta) toisesta maasta tulevista tavaroista, palveluista tai rahoitusvaroista

• siirtäessään rahaa maasta toiseen asiakkaidensa puolesta (esim. rahalähetykset)

• lainatessaan toisilleen rahaa

• rahapolitiikan toteutuksen yhteydessä eli esimerkiksi, jos avomarkkinaoperaatiossa ostetaan omaisuuseriä toisesta maasta

• myydessään arvopapereita toisiin maihin ja ostaessaan niitä toisista maista.

Miksi positiivista TARGET-saldoa kutsutaan saamiseksi ja negatiivista saldoa velaksi?

Tämä liittyy kirjanpitoon ja taseisiin, joten seuraavat kaksi asiaa täytyy ottaa huomioon.

1. Euroalueella on yksi yhteinen valuutta, mutta koska euroalueeseen kuuluu useita maita, euro myös kirjataan usean keskuspankin saldoon. Kunkin maan keskuspankilla on siis oma tase.
2. Kun keskuspankki laskee rahan ensimmäisen kerran liikkeeseen, raha kirjataan pankin taseen velkapuolelle (talletuksena) ja sitä vastaava summa kirjataan taseen saamiset-puolelle (esim. lainana). Kirjanpidossa velkapuolta kutsutaan myös vastattavaa-puoleksi ja saamiset-puolta vastaavaa-puoleksi.

Kun raha liikkuu euroalueen maiden välillä TARGET-järjestelmän kautta, rahan vastaanottavan maan keskuspankki kirjaa sen taseeseensa uutena velkana. Kuitenkin vain velka siirtyy maasta toiseen – saaminen pysyy edelleen kirjattuna rahan liikkeeseen laskeneen maan taseeseen.

Jos esimerkiksi Italiassa liikkeeseen lasketut eurot päätyvät Saksaan, kirjanpitonäkökulmasta raha kirjataan Saksan keskuspankin taseeseen uutena velkana, mutta eurot ovat edelleen Italian keskuspankin taseessa saamisia. Näin ollen taseet eivät enää ole tasapainossa. Saksan keskuspankin on lisättävä taseeseensa ns. tasapainottava erä osoittamaan, että sen taseessa on nyt enemmän euroja kuin se on itse laskenut liikkeeseen. Italian keskuspankin taas on lisättävä taseeseensa tasapainottava erä osoittamaan, että sen taseessa on vähemmän euroja kuin se on itse laskenut liikkeeseen. Tämä tasapainottava erä – eli TARGET-saldo – on Saksan keskuspankille saaminen ja Italian keskuspankille velka.

Mutta euroalueella tai muissakaan rahaliitoissa ei tietenkään erotella eri maissa liikkeeseen laskettuja rahoja. Kukin euro on peräisin jostakin maasta mutta ei välttämättä jää kyseiseen maahan. Olennainen ominaisuus kaikille rahaliittoille on se, että raha voi liikkua vapaasti ja helposti maasta toiseen.

Miksi TARGET-saldot kasvoivat finanssikriisin aikana?

Liikepankit lainaavat toisilleen rahaa yleensä rahamarkkinoiden välityksellä. Kun finanssikriisi puhkesi vuonna 2008, pankkien luottamus toisiinsa katosi eivätkä ne olleet enää yhtä halukkaita myöntämään rahoitusta toisilleen. Tämän seurauksena rahamarkkinakorot nousivat. Kriisi vaikutti etenkin liikepankkeihin sellaisissa maissa, joita pidettiin haavoittuvaisempina. Kun rahamarkkinakorot poikkeavat EKP:n ohjauskoroista, rahapolitiikan vaikutus heikkenee. Siksi EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit ryhtyivät toimiin, joilla varmistettiin rahapolitiikan sujuva välittyminen koko euroalueen talouteen.

Liikepankit pystyivät lainaamaan tarvitsemansa rahamäärän keskuspankilta hyväksyttäviä vakuuksia vastaan. Tällä rahoituksella korvattiin suurelta osin eri maiden välistä markkinapohjaista rahoitusta, jota ei enää ollut saatavissa. Esimerkiksi haavoittuvaisempina pidettyjen maiden liikepankit ottivat keskuspankkirahaa lainaksi ja maksoivat sillä takaisin turvallisempana pidettyjen maiden liikepankeilta ottamiaan luottoja. Näin ollen TARGET-saldot kasvoivat vuosina 2008–2012, koska rahaa laskettiin liikkeeseen paljon ja sitä siirtyi nettomääräisesti enemmän rajojen yli.

TARGET-saldot kasvoivat jälleen vuodesta 2015 vuoden 2022 loppukesään saakka. Tähän olivat syynä EKP:n ja kaikkien euroalueen kansallisten keskuspankkien tekemät rahapoliittiset päätökset.

Miten EKP:n ja euroalueen keskuspankkien toimet ovat vuodesta 2015 lähtien vaikuttaneet TARGET-saldojen kasvuun?

EKP:n neuvosto käynnisti vuonna 2015 omaisuuserien osto-ohjelman osana uusia rahapoliittisia toimia, joiden tarkoituksena oli tukea pitkään EKP:n tavoitetta hitaampana jatkuneen inflaatiovauhdin palautumista kohti tätä tavoitetta. Koronaviruspandemian puhjettua maaliskuussa 2020 EKP käynnisti pandemiaan liittyvän osto-ohjelman (PEPP), jonka tarkoituksena oli puuttua inflaation hidastumiseen liittyviin riskeihin ja rahapolitiikan välittymismekanismiin kohdistuviin riskeihin. Näissä ohjelmissa euroalueen keskuspankit ostivat rahalla erilaisia arvopapereita yli rajojen. Näin ollen rahan kokonaismäärä kasvoi jälleen, mutta tällä kertaa eurojärjestelmän eli EKP:n ja euroalueen keskuspankkien toimien johdosta.

Keskuspankit ostavat usein arvopapereita toisissa maissa (myös euroalueen ulkopuolella) toimivilta sijoittajilta, joilla on yleensä pankkitili jossain euroalueen finanssikeskuksessa, kuten Frankfurtissa, Luxemburgissa tai Amsterdamissa.

Jos siis esimerkiksi Espanjan keskuspankki osti omaisuuserien osto-ohjelmassa joukkovelkakirjalainan sijoittajalta, jolla oli pankkitili Frankfurtissa, Espanjan keskuspankki maksoi ostohinnan myyjän saksalaiselle pankkitilille tekemällä maasta toiseen suoritettavan maksun TARGET-järjestelmän kautta. Maksu hyvitettiin myyjän tilille, ja Saksan keskuspankki suurensi TARGET-saamistaan. Espanjan keskuspankki puolestaan suurensi TARGET-velkaansa.

Koska arvopapereita ostettiin paljon sijoittajilta, joilla oli saksalainen pankkitili, rahaa virtasi Saksaan. Raha myös pysyi Saksan kaltaisissa turvallisina pidetyissä maissa, sillä muista turvallisista sijoituskohteista (kuten kotimaisista valtion joukkolainoista) saatava tuotto oli verrattain alhainen. Tästä syystä rahaa kertyi Saksaan ja Saksan keskuspankin TARGET-saamiset kasvoivat. Samaan aikaan rahaa lähettäneiden maiden TARGET-velat kasvoivat.

Lisäksi eurojärjestelmä laajensi pandemiakriisin vuoksi luottolaitoksille myöntämäänsä rahoitusta käynnistämällä kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannen sarjan (TLTRO III). Tämä lisäsi kokonaislikviditeettiä, minkä vuoksi TARGET‑saldot pääsivät jälleen kasvamaan.

Pitäisikö kasvavista TARGET-saldoista olla huolissaan?

TARGET-saldot voivat toimia tärkeinä indikaattoreina talouden tilasta, sillä ne osoittavat, mihin raha virtaa euroalueella. Saldojen kasvun taustatekijät voivat kuitenkin muuttua ajan mittaan, ja – kuten edellä todettiin – rahan virtaus yli maiden rajojen on rahaliiton olennainen ominaisuus.

TARGET-saldot voivat joskus viestiä ongelmista, jos esimerkiksi tietystä maasta virtaa paljon rahaa epävarman taloustilanteen vuoksi. Tällöin TARGET-saldot eivät kuitenkaan ole ainoa merkki ongelmista.

TARGET-saldojen kasvu eri maissa elokuuhun 2022 saakka johtui pääasiassa EKP:n rahapoliittisista toimista, jotka tukivat inflaation palautumista EKP:n neuvoston inflaatiotavoitteen mukaiseksi ja joilla varmistettiin rahapolitiikan vaikutuksen sujuva välittyminen talouteen. Syynä saldojen kasvuun eivät siis olleet taloudelliset häiriöt.

Miksi TARGET-saldot alkoivat pienentyä loppukesästä 2022?

Yhteenlaskettu TARGET-saldo – eli kaikkien TARGET-saamisten tai velkojen summa – oli korkeimmillaan elokuun 2022 lopussa, jolloin se oli noin 1 900 miljardia euroa. Ensimmäiset TLTRO III‑sarjaan liittyvät operaatiot erääntyivät syyskuussa 2022, ja lokakuussa 2022 EKP ilmoitti muutoksista TLTRO III‑operaatioiden ehtoihin osana paluuta tavanomaiseen rahapolitiikkaan. Ehtojen muutosten ansiosta pankit suorittivat suuria takaisinmaksuja, jotka auttoivat vähentämään pankkijärjestelmän ylimääräistä likviditeettiä ja siten pienentämään TARGET-saldoja. Eurojärjestelmä myös lopetti omaisuuserien osto-ohjelmassa tehdyt uudelleensijoitukset heinäkuussa 2023. Netto-ostoista poiketen rajat ylittäviä maksuja ei aiheudu suoraan sellaisen yhteisön liikkeeseen laskemien arvopaperien erääntymisestä, joka sijaitsee samassa maassa kuin kansallinen keskuspankki, jonka salkussa arvopaperit ovat. Esimerkiksi jos jonkin maan keskuspankki ostaa oman maansa julkisen sektorin liikkeeseen laskemia arvopapereita, julkinen sektori suorittaa arvopapereiden erääntyessä maksut oman maansa keskuspankille. Kun siis osto-ohjelman erääntyviä arvopapereita ei sijoiteta uudelleen, niillä ei ole suoraa vaikutusta TARGET-saldoihin. Niillä voi kuitenkin olla epäsuora vaikutus, kun ostetaan sellaisia uusia julkisen sektorin joukkolainoja, jotka on laskettu liikkeeseen toisessa maassa sijaitsevien yhteisöjen lunastusmaksujen rahoittamiseksi. Vuoden 2024 lopussa yhteenlaskettu TARGET-saldo oli noin 1 600 miljardia euroa.